torstai 15. syyskuuta 2016

100 yötä jouluun on

Kun jouluun on enää 100 yötä, tarkoittaa se virallista joulun odotuksen aloittamista jokaiselle jouluhullulle niin kuin minä. Joulu tuntuu olevan paljon lähempänä, kun öitä jouluun on tämän päivän jälkeen enää kaksinumeroinen luku. 100-yötä-jouluun-päivää eli satasta voi juhlistaa nauttimalla jouluisista asioista ihan luvan kanssa. Meillä on tänään ollut tuli sekä kynttilöissä että takassa. Tein myös muutamia jouluherkkuja glögin seuraksi. Glögin löytäminen oli hankalaa näin syyskuussa, mutta löysin lopulta puolen litran pullon kajaanilaista Juntulan glögiä, josta en ollut tätä ennen kuullutkaan. Olipa muuten todella hyvää glögiä! Ostan tätä varmasti jatkossakin. Glögin seuraksi tein joulutorttuja omenahillotäytteellä sekä pasteijoita. Pasteijoiden täytteeksi tein yksinkertaisen seoksen riisistä, härkiksestä ja juustoraasteesta. Seoksen maustoin suolalla, pippurilla, sipulilla ja paprikajauheella. Pipareitakin piti saada, mutta ne ovat kaupasta ostettuja.




tiistai 13. syyskuuta 2016

Joulukakku

Joulureki on viimeinkin heräämässä horroksestaan. Joulunautiskelua on tänäkin vuonna harrastettu yllinkyllin, mutta tapahtumat eivät vaan ole päässeet blogiin saakka. Tämän vuoden joulukohokohta oli viime kevään New Yorkin matka, jolloin kävin kahdessa joulukaupassa ihastelemassa amerikkalaisia joulutavaroita. Olin innoissani, onnellinen, mykistynyt, eikä minua meinannut saada kaupasta pois. Aito, amerikkalainen blingbling upposi minuun juuri niin kuin olin aavistellutkin.

100-yötä-jouluun-päivä lähestyy hurjaa vauhtia, eikä siihen ole enää kuin 2 yötä. Tätä jouluttajien merkkipäivää voisikin juhlistaa vaikkapa joulukakulla, jonka reseptin löysin viime vuoden Kotivinkin numerosta 22. Resepti on lähes passeli sellaisenaan, mutta ohjeesta poiketen kakkua kannattaa kostuttaa jollain ennen kuorruttamista. Kostuttamiseen voisi sopia glögi, marjamehu tai jopa likööri tai konjakki vedellä laimennettuna. Lievää kuivuutta lukuunottamatta kakku sai raadilta erinomaiset arviot.

Joulukakku

200 g huoneenlämpöistä margariiniä tai voita
2,5 dl fariinisokeria
3 kananmunaa
50 g rouhittua valkosuklaata
1 dl mantelirouhetta
1 dl kuivattuja karpaloita
3 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
0,5 tl inkivääriä
0,5 tl neilikkaa
0,5 tl pomeranssinkuorta

1,5 dl sileää hilloa
500 g sokerimassaa tai 400 g marsipaania
1,5 dl tomusokeria
vaaleanpunaisia marenkeja tai piparminttukarkkeja

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon kananmunat yksitellen vatkaten. Sekoita suklaa, mantelit, karpalot, jauhot, leivinjauhe ja mausteet huolellisesti sekaisin. Kääntele seos muiden aineiden joukkoon. Kaada taikina pinnoitettuun irtopohjavuokaan (halkaisija n. 23 cm). Paista 175 asteessa n. 50 minuuttia. Älä paista liikaa, ettei kakusta tule kuiva. Anna jäähtyä kokonaan.

Levitä hillo kakun päälle ja sivuille. Lämmitä sokerimassa käsien välissä. Ripottele tomusokeria työtasolle ja kaulimen päälle. Kauli sokerimassa tasaiseksi levyksi ja nosta se kaulimen avulla kakun pinnalle. Leikkaa ylimääräiset reunat pois ja taittele sokerimassa siististi kakun alle. Koristele rouhituilla marengeilla tai piparminttukarkeilla.



maanantai 18. tammikuuta 2016

Päättyi joulu, vaikkei kenkään sois

Minulla oli tänä jouluna kunnon joulufiilis siitäkin huolimatta, ettei kaikki mennyt suunnitelmien mukaan, enkä ehtinyt tekemään puoliakaan niistä asioista, joita olin toivonut tekeväni. Joulutunnelmaa se ei kuitenkaan latistanut millään tavalla. Päätinkin tänä vuonna pitää joulukoristeet Nuutinpäivään eli tammikuun 13. päivään saakka. Loppujen lopuksi keräsin joulukoristeet pois vasta lauantaina 16.1. Suurin osa jouluvaloista on vielä valaisemassa pimeitä iltoja ja kynttilöitä poltetaan paljon. Jouluverhot on vielä vaihtamatta, mutta ne eivät ole niin jouluisia, etteikö niitä voisi pitää vielä muutaman viikon.

Joulukoristeiden poiskerääminen oli iso urakka. Olin selvästikin oppinut pakkaamaan paremmin, sillä 9 laatikollista joulukoristeita mahtui nyt 8 laatikkoon. Loput jouluvalot eivät ole koskaan noissa laatikoissa olleetkaan, joten se ei ole syy laatikoiden vähenemiseen. Heitin rikkinäisiä koristeita roskiin ja annoin jonkin verran koristeita pois, mutta tilalle tuli uusia tänäkin vuonna. Eli koristeiden kokonaismäärä on edelleen suunnilleen sama. 8 laatikollista joulukoristeita on kuitenkin liikaa, koska tänäkin vuonna niistä jäi noin 3 laatikollista laittamatta esille. Eli en saa ostaa enää yhtään uutta joulukoristetta ennen kuin ne kaikki mahtuvat viiteen laatikkoon. Siinäpä tavoitetta tuleville vuosille...

Pari viikkoa sitten käytiin fiilistelemässä joulutunnelmaa Rovaniemellä joulupukin Pajakylässä. Onneksi Rovanimelle ei ole Oulusta pitkä matka ja onneksi miehen sukulaiset asuvat Rovaniemellä, joten pääsen käymään Pajakylässä monta kertaa vuodessa. Löysin Pajakylästä muutamia erittäin tarpeellisia ja "erittäin tarpeellisia" joulukoristeita.


Pajakylän tunnelmia.






Näistä koristeista oikeasti tarpeellisia ovat joulukuusen latvatähdet. Molemmat vanhat latvatähdet tulivat tiensä päähän ja rimaa hipoen palvelivat vielä tämän joulun. Vasta nyt huomasin, että nämä uudet tähdet ovat kuvassa nurinpäin, mutta seuraava kuvausmahdollisuus tulee vasta ensi jouluna, kun koristelaatikot taas avataan.

Muut Rovaniemen koristehankinnat olivat vaan niin vastustamattoman ihania, etten pystynyt jättämään niitä kauppaan. Varsinkin metalliset luistinkoristeet ovat aivan uskomattoman kauniit. Niissä on vanhan ajan tunnelmaa ja sitä jotakin... Oikein jo odotan, että saan ripustaa ne ensi jouluksi esille. Toki ne ovat enemmänkin talviset kuin jouluiset, joten ne olisi voinut jättää esille vielä joksikin aikaa. Mutta odottaminen kannattaa aina. Lisäksi olen ylpeä itsestäni, sillä nämä koristeet vievät vain vähän tilaa koristelaatikoissa, eivätkä olleet kalliita.

Joulun venyttäminen tammikuulle on minulle tärkeää myös sen takia, että minulla on tammikuussa syntymäpäivä. Joulu tekee syntymäpäivästä juhlavamman ja vähemmän masentavan pimeän talven keskellä. Sain tänä vuonna syntymäpäivälahjaksi mm. kaksi suussasulavaa kirjaa.


Lihan syönnin lopettamisen myötä olen lopettanut myös kananmunien käytön kotona, sekä vähentänyt maitotuotteiden käyttöä arviolta 80 %:lla. Näissä kirjoissa on sekä kananmunallisia että maidollisia herkkuja, mutta otan tämän vuoden haasteeksi tuunata näiden kirjojen resepteistä vegaanisia versioita ja muuttaa ne vielä jouluiseen muotoon. Maidon korvaaminen on todella helppoa, sillä maidon ja kerman korvaavia kasvimaitotuotteita on saatavilla paljon (mm. soija, manteli, kaura...). Yhden tai kahden kananmunan korvaaminen onnistuu helposti kananmunankorvikkeella, mutta sitä suuremman kananmunamäärän korvaaminen on haastavaa. Se ei kuitenkaan estä herkuttelua, päinvastoin - makumaailma sen kun laajenee.

torstai 31. joulukuuta 2015

Karpalokakku

Eilen valmistui vuoden 2012 Kaikkien aikojen joulu -lehden ohjeella karpalokakku. Tämä kakku meni maistiaisten jälkeen pakastimeen vierasvaraksi. Kakku on käytännössä maustekakku karpaloilla maustettuna. Karpalot tuovat kakkuun mukavaa kirpakkuutta ja poikkeaa sopivasti muista jouluksi tehdyistä kuivakakuista. Kuivakakku kuvaa karpalokakkua todella huonosti, sillä kakusta tuli oikein mehevä ja kaikkea muuta kuin kuiva. Lehden ohjeesta oli unohtunut uunin astemäärä pois, joten paistoin kakun 175 asteessa.

Karpalokakku

5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
1 ½ tl ruokasoodaa
1 tl neilikkaa
1 tl pomeranssinkuorta
2 tl kanelia
100 g margariiniä (tai voita)
3 dl makeuttamatonta soijamaitoa (tai maitoa)
1 annos kananmunankorviketta (tai 1 kananmuna)
2 dl pakastekarpaloita

Sekoita keskenään vehnäjauhot, sokerit, sooda ja mausteet. Sulata margariini ja jäähdytä se. Lisää jäähtynyt margariini, maito, kananmunankorvike ja karpalot jauhoseokseen. Sekoita taikina tasaiseksi. Voitele ja jauhota vuoka ja kaada taikina vuokaan. Kypsennä kakkua 175 asteessa noin 1 tunti. Jäähdytä kakku vuoassa ja kumoa se jäähtyneenä.



Kävin vielä näin joulun jälkeen fiilistelemässä Oulun keskustan kauniita jouluvaloja. Tykkään tämänvuotisista jouluvaloista todella paljon. Valoja on runsaasti ja ne on kauniin yksinkertaisesti aseteltu. Nyt kun Rotuaarikin pidetään lämmityksellä sulana, on keskustassa paljon mukavampi liikkua kuin aiemmin. Mielenkiinnolla odotan ensi joulua, kun keskustan uusi ostoskeskus on valmis ja kaikki kadut taas kävelykunnossa.


Tiernapoikapatsaan juurelle oli jätetty Bookcrossing-kirja. Kävin vielä myöhemmin katsomassa tilannetta ja kirja oli onneksi kadonnut. Muuten olisin pelastanut kirjan, vaikken itse Bookcrossingiin vielä kuulukaan.

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Sitruunakardemummamuffinssit

Jouluherkut on jo syöty, onneksi. Pakastimen vierasvaroja täytyi alkaa kohentamaan, joten siihen tarkoitukseen löytyi joulun 2014 Leivotaan-lehdestä mukavankuuloinen muffinssien resepti. Ja oikein hyviä näistä sitruunakardemummamuffinsseista tulikin. Yhden maistoin ja loput laitoin kiireesti pakastimeen. Näissä muffinsseissa on mukavaa raikkautta, joka sopii uuteen vuoteen ja joulun jälkeiseen aikaan. Vaikka jouluherkuista kovasti tykkäänkin, niin heti joulun jälkeen pitää saada jotain keväisempää kuvioihin.

Sitruunakardemummamuffinssit
n. 12 kpl

100 g huoneenlämpöistä margariiniä (tai voita)
2 dl sokeria
2 annosta kananmunankorviketta (tai 2 kananmunaa)
1 sitruunan raastettu kuori
1½ dl piimää
1 tl kardemummajauhetta
1 tl ruokasoodaa
4½ dl vehnäjauhoja

Vatkaa margariini ja sokeri kuohkeaksi. Lisää kananmunankorvike (tai kananmunat). Lisää raastettu sitruunan kuori ja piimä taikinaan. Sekoita jauhot, kardemumma ja ruokasooda keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan. Jaa noin 12 muffinssivuokaan. Taikina on aika paksua, joten muffinssit voi paistaa muffinssikehikossa tai ilman. Halutessasi ripottele muffinssien päälle raesokeria. Paista 200 asteessa 17-20 minuuttia.




Heti sunnuntaina kauppojen auettua kävin penkomassa alennusmyyntien jouluaskartelutarvikevalikoimaa. Jotain kivaa sieltä löytyikin puoleen hintaan. Korttiaskartelutarvikkeita lähti mukaan Donnosta ja Prismasta. En ole nyt muutamaan vuoteen tehnyt 3D-kortteja, joten ensi jouluksi niitä tulee. Tuskin jaksan enää kauaa odottaa korttiaskarteluiden aloittamista. Joulun alla on aina niin kiire, joten kortit on mukavinta tehdä niin aikaisin kuin mahdollista.


sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Tyynelän Elias

Meille muutti jouluaattona meidän ensimmäinen Tyynelän tonttu, Elias nimeltään. Olen jo jonkin aikaa ihastellut internetin kautta Tyynelän tonttuja ja suunnitellut tonttulassa vierailua. Nyt kun Eliaskin on meille muuttanut, niin ensi kesänä teen suunnitelmista totta. Elias on kotiutunut oikein hyvin ja kissatkin ovat sopeutuneet Eliakseen hyvin. Tästä se meidän yhteiselo alkaa.


Joululahjaksi sain myös kauniin lasisen joulupallon. Tykkään tästäkin kovasti, sillä "Have yourself a merry little Christmas" on yksi lempijoululauluistani.


Tänä vuonna en ehtinyt television joulukalenteria seuraamaan ollenkaan. Histamiini on minun muistoissani kaikkien aikojen paras joulukalenterihahmo. Löysin Histamiinin joulukalenteri-DVD:n kaupasta kohtuuhintaan juuri ennen joulua ja tänä iltana sitä katsellaankin koko joulukuun edestä.



Vaikka joulu onkin jo ohi, niin Joulureki ei pysähdy. Kirjoittelen tätä blogia pitkin vuotta, toki huomattavasti harvemmin kuin syksyllä ja joulun alla. Alkuvuodesta ja kesällä on hyvin aikaa kokeilla vanhojen joululehtien ei-niin-jouluisia-reseptejä ja bongailla jouluun liittyviä juttuja milloin mistäkin. Jouluisissa alennusmyynneissäkin on jo käyty, mutta siitä lisää jonain toisena päivänä.